Kategoriat
Kirjasto

Aalto-kirjastot on nykyisin Keski-kirjastot

Jyväskylän kaupunginkirjasto ja Keski-Suomen muut kirjastot kuuluvat nykyisin yhdessä Keski-kirjastoihin.

Keski-kirjastot avasivat uuden verkkokirjaston 3.8.2020. Se toimii osoitteessa https://keski.finna.fi/. Sieltä löytyvät kaikki aineistot kirjastoista peleihin.

Uusia ominaisuuksia:

  • Omaan asiakastiliin voi liittää perheenjäsenten kirjastokortit
  • Monipuolisemmat suosikkilista ja uutuushaut sekä hakujen tallentaminen
  • Helpompi varaus suoraan hakutuloksesta. Muista tarkistaa ensisijainen noutopaikka

Keski-Finna kuuluu valtakunnalliseen, avoimen lähdekoodin verkkokirjastojärjestelmä Finnaan, jota ylläpitää Kansalliskirjasto. Se tarjoaa Suomen arkistoille, kirjastoille ja museoille (GLAM) väylän tuoda materiaalinsa kaikkien käyttöön.

Avoimen rajapinnan kautta palvelun pohjalle voidaan luoda myös uusia mobiilisovelluksia. Näin Keski-kirjastot on osaltaan edistämässä avoimen tiedon periaatetta.

Kategoriat
Kirjasto

Mobiilit kirjastot: Tietoa, palveluita ja kirjallisuutta taskussasi

Unohda pyörien päällä rullaava kirjastoauto ja jopa Helsinkiä koristava uusi kirjasto, arkkitehtonisesti kiitelty Oodi. Digitaalisen aikakauden myötä kirjastot ovat siirtyneet perinteisistä kivijalkarakennuksista virtuaaliseen maailmaan. 

Mobiilit kirjastot ovat nousseet suosioon tarjoten käyttäjilleen helpon tavan päästä käsiksi tietoon, palveluihin ja kirjallisuuteen suoraan älypuhelimen tai tabletin avulla. Nämä innovatiiviset sovellukset ovat tuoneet kirjastopalvelut kirjaimellisesti taskuun. 

Mobiilikirjastot tarjoavat kätevän keinon tyydyttää lukuhimo missä ja milloin tahansa. Niiden käyttö on yhtä helppoa kuin nettikasinoiden, ja oman käyttäjätilin kautta pääset luomaan lukulistoja ja hyödyntämään kaikkia netti kirjaston tarjoamia palveluita. 

Joustava pääsy tietoon ja viihteeseen

Mobiilien kirjastojen helppous ja käyttömukavuus ovat merkittäviä etuja nykypäivän kiireisessä ja liikkuvassa elämäntyylissä. Sovellusten avulla käyttäjät voivat hyödyntää kirjaston palveluita milloin ja missä tahansa, mikä tekee kirjallisuuden ja tiedon saavuttamisesta entistä joustavampaa.

Tässä on muutamia esimerkkejä mobiilikirjastosovelluksista:

  1. Libby (OverDrive): Libby on suosittu sovellus, joka tarjoaa pääsyn laajaan valikoimaan e-kirjoja, äänikirjoja ja digitaalisia lehtiä kirjastojen kokoelmista. Se on helppokäyttöinen ja intuitiivinen sovellus, joka mahdollistaa lainausten tekemisen, varausten hallinnan ja lukemisen tai kuuntelun suoraan mobiililaitteelta.
  2. BorrowBox: BorrowBox on toinen suosittu sovellus, joka tarjoaa e-kirjoja ja äänikirjoja kirjastojen valikoimista. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat selata, lainata ja lukea tai kuunnella kirjoja suoraan älypuhelimella tai tabletilla. Se tarjoaa myös kätevän muistutustoiminnon lainojen erääntymisestä.
  3. hoopla: hoopla on monipuolinen mobiilisovellus, joka tarjoaa e-kirjoja, äänikirjoja, sarjakuvia, elokuvia, TV-sarjoja ja musiikkia. Käyttäjät voivat lainata ja nauttia näistä sisällöistä suoraan mobiililaitteelta ilman jonottamista tai varauksia. Sovellus tukee myös offline-tilaa, joten sisältöjä voi ladata ja nauttia ilman internet-yhteyttä.
  4. Rakuten OverDrive: Rakuten OverDrive on toinen suosittu sovellus, joka tarjoaa e-kirjoja, äänikirjoja ja digitaalisia lehtiä. Se yhdistää käyttäjät heidän paikalliseen kirjastoonsa ja mahdollistaa kirjojen lainaamisen ja lukemisen tai kuuntelun mobiililaitteilla. Sovellus tarjoaa myös kätevän hakutoiminnon ja suosituksia kiinnostavista teoksista.
  5. Sora eBook Reader: Sora eBook Reader on sovellus, joka keskittyy pääasiassa e-kirjoihin. Se tarjoaa käyttäjille pääsyn laajaan valikoimaan e-kirjoja ja mahdollistaa niiden lainaamisen ja lukemisen suoraan mobiililaitteelta. Sovellus sisältää myös ominaisuuksia, kuten muokattava tekstityyppi ja taustavalo, joiden avulla lukukokemusta voi räätälöidä omien mieltymysten mukaisesti.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä mobiilikirjastosovelluksista, ja kaupunginkirjastot käyttävät omia ohjelmistojaan. Tarkista paikallisen kirjastosi verkkosivusto tai ota suoraa yhteyttä kirjastoon saadaksesi tietoa siitä, mitä mobiilikirjastosovelluksia he tarjoavat ja miten niitä käytetään.

Enää kenenkään ei tarvitse selata pitkiä hyllyjä tai etsiä tietokoneella, vaan aineisto on käden ulottuvilla muutaman napautuksen päässä.

Lukemisen aarreaitta: Mobiilikirjastojen laaja valikoima 

Yksi mobiilien kirjastojen suurista eduista on niiden tarjoama laaja valikoima digitaalisia aineistoja. 

Käyttäjät voivat ladata e-kirjoja ja äänikirjoja suoraan mobiililaitteisiinsa ilman fyysistä käyntiä kirjastossa. Tämä mahdollistaa pääsyn lukemiseen ja kuuntelemiseen missä tahansa – jopa lähijunassa matkalla töihin tai kotisohvalla rentoutumassa. 

Mobiilien kirjastojen kautta saadaan myös pääsy erilaisiin tietokantoihin, tutkimusartikkeleihin ja muuhun akateemiseen aineistoon, joka voi olla hyödyllistä opiskelijoille ja tutkijoille.

Muita nettikirjastoista löytyviä kategorioita ovat: 

  • Kaunokirjallisuus: Mobiilikirjastoissa on runsaasti kaunokirjallisuuden teoksia eri genreistä, kuten romaanit, jännityskirjallisuus, historialliset romaanit, scifi ja fantasiateokset, dekkarit, romantiikka ja nuorten aikuisten kirjallisuus. Klassikoita, nykykirjallisuutta ja suosittuja bestsellereitä löytyy myös.
  • Tietokirjallisuus: Mobiilikirjastot tarjoavat myös monipuolista tietokirjallisuutta eri aiheista. Tähän voi kuulua tietokirjoja historiasta, tieteestä, psykologiasta, terveydestä, kokkaamisesta, matkailusta, taloudesta, taiteesta ja monista muista kiinnostavista aiheista.
  • Lasten ja nuorten kirjallisuus: Mobiilikirjastoista löytyy myös laaja valikoima kirjoja lapsille ja nuorille. Se sisältää kuvakirjoja, satuja, nuortenromaaneja ja nuorten aikuisten kirjallisuutta eri genreistä.

Kirjastot tekevät yhteistyötä eri kustantajien ja julkaisijoiden kanssa, joten saatavilla oleva kirjavalikoima voi vaihdella paikasta toiseen. 

Yhdessä enemmän: Yhteisölliset mobiilikirjastot 

Uusien lukukokemusten lisäksi mobiilien kirjastojen yhteisölliset ominaisuudet luovat rikkaan ja osallistavan kirjastokokemuksen. Monissa mobiilisovelluksissa käyttäjillä on mahdollisuus jakaa suosikkikirjojaan, antaa arvosteluja ja suositella lukemiaan teoksia muille käyttäjille. 

Käyttäjät voivat löytää uusia mielenkiintoisia kirjoja suositusten kautta ja samalla jakaa omia lukukokemuksiaan toisten kanssa. Interaktiivisuus ja tiedonjakaminen rikastuttavat käyttäjien kirjallista maailmaa ja auttavat löytämään uutta luettavaa.

Lisäksi mobiilien kirjastojen avulla käyttäjät voivat pysyä ajan tasalla kirjaston tapahtumista. Mobiilisovelluksissa voidaan tarjota tietoa tulevista luennoista, kirjailijatapaamisista, lukupiireistä ja muista kirjastoon liittyvistä tapahtumista. 

Käyttäjät voivat esimerkiksi osallistua luentoihin, kuulla suosikkikirjailijoitaan, osallistua lukupiireihin tai kirjallisiin keskusteluihin muiden lukijoiden kanssa. Tapahtumien kautta käyttäjät voivat syventää kirjallista ymmärrystään, laajentaa tietämystään ja nauttia yhteisöllisestä kirjastokokemuksesta.

Perinteiselle kirjastolle löytyy yhä paikkansa

Mobiilit kirjastot ovat edistysaskel digitaalisen aikakauden kirjastopalveluissa. Ne tarjoavat helppoa pääsyä tietoon, palveluihin ja kirjallisuuteen suoraan älypuhelimen tai tabletin avulla, ja edistävät yhteisöllisyyttä muun muassa jakamalla kirjavinkkejä. 

Mobiilit kirjastot eivät silti korvaa täysin perinteisiä kirjastoja, vaan täydentävät niitä tarjoten käyttäjille monipuolisia vaihtoehtoja ja mukavuutta kirjaston palveluiden hyödyntämiseen. 

Monille ihmisille on edelleen tärkeää päästä käsiksi painettuihin kirjoihin. Lisäksi ammattitaitoinen henkilökunta auttaa löytämään oikeat tiedonlähteet ja opastaa niiden käytössä.

Lisäksi perinteiset kirjastot edustavat paikkaa oppimiselle, tutkimukselle ja yhteisöllisyydelle. Ne tarjoavat rauhallisen fyysisen tilan, jossa ihmiset voivat uppoutua kirjallisuuteen, tehdä tutkimusta ja osallistua erilaisiin tapahtumiin paikan päällä.

Kategoriat
Kirjasto

Pelit kirjastossa – onko kirjasto pelisali tai kasino?

Digitaalinen pelaaminen on yhä keskeisempi osa nykypäivän kulttuuria. Siten pelien ja pelaamisen voi katsoa kuuluvan kirjastoihin siinä missä kirjojen, lukemisen, äänitteiden ja niiden kuuntelunkin. Ajassa pysyvänä kulttuuripalveluna kirjastojen ovat panostaneet myös tähän puoleen.

Peleillä osana kirjastojen kokoelmaa on itse asiassa yllättävän pitkä historia. Perinteisten shakki- ja korttipelioppaiden ohella esimerkiksi roolipelien sääntökirjoja on ollut lainattavissa jo 90 luvun alussa. Lautapelit etenkin lasten osastolla ovat olleet kovassa käytössä vuosikymmeniä.

Digitalisoituminen käynnistyi sekin jo 90-luvulla CD-ROM ja konsolipelien myötä. Osa kirjastoista on myös tarjonnut laitteita yhteiskäyttöön. Hyvä ratkaisu voi olla eritellä pelikoneet muista asiointikoneista jo ajankäytöllisesti. Nopeasti pankkiasioita hoitavan tarpeet ovat eri kuin jopa tuntikausia kestävään pelisessioon osallistuvalla.

Peleissä kuten muussakin kirjaston materiaalissa on noudatettava ikärajoja. Luonnollista on että rahapelaaminen kirjaston koneilla ei ole sallittua alle 18-vuotiaille. Nettikasinoille ei siis ole alaikäisillä kirjastossa asiaa kuten ei muuallakaan.

Näissä voi jonkin verran esiintyä ongelmia myös jaetusta IP-osoitteesta johtuen. Osa netin kasinoista rajaa pelaamista yhteen pelitiliin/IP-osoite. Ei rekisteröintiä kasinot toimivat pankkitunnuksilla ilman rekisteröitymistä joten näissä tätä ongelmaa ei ole.

Muutenkin myös pelien puolella tekijänoikeusasiat on huomioitava. Tavallinen käyttöoikeus online-peliin on yleensä säännöissä ja ehdoissa rajattu yhteen kotitalouteen. Ulkomaiset pelituottajat eivät välttämättä ole selvillä siitä miten suomalaisen kirjastojärjestelmän suhteen pitäisi toimia.

Kirjastoilla on rooli vastuullisena mediakasvattajana, ja vastuullinen pelaaminen on osa tätä. Yhä tärkeämpi medialukutaito koskee myös pelien sisältöä. Voidaankin puhua pelilukutaidosta.

Tähän kuuluu kriittisyys pelien tarjoamia maksullisia sisältöjä kohtaan, vaikka varsinaisesta rahapelaamisesta ei olisikaan kyse.

Kategoriat
Alvar Aalto

Alvar Aalto: kirjastorakennukset

Akateemikko, arkkitehti Alvar Aallon tuotantoon kuuluu useita kirjastoja:

Viipurin kaupunginkirjasto

Viipuriin 1935 valmistunut kaupunginkirjasto on yksi Aallon tunnetuimpia töitä. Se sijoittuu tyylillisesti klassismin ja funktionalismin siirtymään, ja suunnittelutyöllä oli suuri vaikutus Aallon toimiston myöhempiin töihin.

Alunperin klassistiseksi suunniteltu kirjasto viivästyi ja muutti muotoaan, ollen lopulta moderni ja aikaansa edellä. Kirjasto oli ensimmäisiä jonka tilaratkaisuissa huomioitiin monikäyttöisyys.

Seinäjoen kaupunginkirjasto

Seinäjoella sijaitsee Aalto-keskus, joka koostuu useista rakennuksista, tunnetuin näistä lienee matkailukohde Lakeuden risti. Kokonaisuuteen kuuluu myös 1965 valmistunut kirjastorakennus. Nykyisin tämä Aalto-kirjasto toimii yhdessä 2012 rakennetun Apila-kirjaston kanssa ja rakennusten välillä kulkee maanalainen käytävä. Apilan tultua käyttöön, Aalto-kirjasto peruskorjattiin ja entisöitiin.

Alajärven kaupunginkirjasto

Alajärven kaupunginkirjasto valmistui postuumisti 1991, Alvar Aallon vuonna 1966 tekemän hallintokeskussuunnitelman pohjalta. Toteutuksesta vastasi Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co

Rovaniemen pääkirjasto

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskukseen kuuluu kolme Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta: kirjasto, Lappia-talo ja kaupungintalo. Kirjasto valmistui näistä ensimmäisenä vuonna 1968. Vuonna 1975 valmistunut Lappia-talo puolestaan oli viimeinen jonka arkkitehti näki valmistuvan ennen kuolemaansa.

Jyväskylän yliopiston päärakennus, ml. kirjastosiipi

Jyväskylässä ja sen lähiseudulla sijaitsee enemmän Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia kuin missään muualla. Kohteita on peräti 29. Tunnetuimpia ovat Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo. Jyväskylän yliopiston päärakennus sijaitsee Seminaarinmäellä.

Teknillisen korkeakoulun keskuskirjasto (Espoo)

Vuonna 1970 toimintansa aloittanut kirjasto on nykyisin osa Aalto-yliopiston yhdistynyttä oppimiskeskusta, nimellä Harald Herlin-oppimiskeskus. Yhdessä muun Otaniemen kampusalueen kanssa, se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Mount Angelin luostarin kirjasto (Oregon, Yhdysvallat)

Vuonna 1970 valmistunut rakennus rahoitettiin lahjoituksilla, ja Alvar Aalto teki suunnittelutyön nimellistä korvausta vastaan. Vaalealla tiilellä verhoiltu kirjasto on sisustettu osin Suomesta tuoduilla huonekaluislla.

Imatra

Kokkola

Bagdad, Irak

Leverkusen, Saksa